Miksi työyhteisösovittelu?

Jokaisella työpaikalla voi olla joskus riitoja tai konfliktitilanteita. Ne voivat alkaa monesta syystä. Voi esiintyä esimerkiksi puhumattomuutta, juoruilua, kuppikuntia, epäasiallista kohtelua, kiusaamista ja ihmisten välisiä ristiriitoja. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää edistämään työrauhaa ja työnantajaa puuttumaan häiriöihin. Ihmiset haluavat toimia yhteisönsä jäsenenä aktiivisesti ja hoitaa tehtäviään vastuullisesti. Konfliktien ratkaisu voi olla myös yhteinen oppimisprosessi.

Sovittelua on käytetty useita vuosia menetelmänä niin rikoksien sovittelussa, koulukiusaamisen ehkäisytyössä, naapureiden välisissä riitatilanteissa kuin parisuhteiden sovittelussakin. Työelämässä on uudentyyppisenä ratkaisumenetelmänä otettu käyttöön työyhteisösovittelu

Työyhteisösovittelulla pyritään puhdistamaan ilmaa, luomaan ymmärrystä ja konkreettisia ratkaisuja ristiriitatilanteisiin työyhteisösovittelijan avulla. Sovittelija ei esitä ratkaisua, vaan hän kuuntelee ja mahdollistaa osapuolia itsessään löytämään ratkaisun. Tavoitteena ei ole etsiä syyllisiä, vaan ratkaisuja siten, että kukaan ei menetä kasvojaan. Kaikkien mielipide ja näkemykset ovat arvokkaita. Sovittelijan tehtävä on varmistaa, että ilmapiiri sallii tunteiden käsittelyn, pohdiskelun ja keskustelun.

Työyhteisösovittelu on otettu menetelmänä käyttöön suomalaisilla työpaikoilla 2010-luvulla, jolloin on käynnistetty myös työyhteisösovittelijoiden kouluttaminen. Suomessa menetelmää on kehittänyt erityisesti FT Timo Pehrman, joka on sekä teoreettisesti että käytännön tasolla kehittänyt sovittelumenetelmää työpaikoilla.

Kenen aloitteesta käynnistetään sovittelu?

Aloitteen työyhteisösovittelusta voi tehdä kuka tahansa työpaikalla. Aloitteen tekijä voi olla esimerkiksi johto, esimies, työntekijä, työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies, henkilöstöpäällikkö tai työterveyshuolto. Johdon ja esimiesten mukanaolo ja sitoutuminen on tärkeää prosessin mahdollistamiseksi. Konflikti voi koskea kahden henkilön välistä ristiriitaa, tiimiä tai koko työyhteisöä.

Työyhteisösovittelun vaiheet

Sovittelu on jaettu eri vaiheisiin. Prosessia räätälöidään tarpeen mukaan, sillä tilanteet voivat vaihdella. Työyhteisösovitteluprosessin eri vaiheet voidaan sopia melko lyhyellekin aikaperiodille seurantaa lukuun ottamatta. Suositus on, että seuranta on 3-6 kuukauden kuluttua. Sovittelussa on myös olennaista, että prosessiin osallistuvilla on aikaa työstää ja kypsyttää ajatuksiaan. Prosessi ei ole osallistujille helppo, mutta kokemus on prosessin jälkeen yleensä se, että olo on hyvä, kun on käyty mieltä hiertävät asiat läpi ja on yhdessä ratkaistu, miten etenemme. Työyhteisösovittelija on sitoutunut ehdottomaan vaitiolovelvollisuuteen käytyjen keskustelujen sisällöstä.

Sovittelun vaiheet ovat:

Toimeksiantotapaamisessa sovitaan ratkaistava konflikti tai ristiriita ja rajataan, keitä sovittelu koskee ja laaditaan aikataulu.

Infotilaisuudessa osallistujille kerrotaan tuleva sovitteluprosessi ja myös tausta, miksi sovitteluun on ryhdytty. Luottamus ja avoimuus ovat tärkeitä onnistuneen prosessin varmistamiseksi.

Yksilökeskusteluissa jokainen osallistuva saa kertoa oman näkemyksensä ja kokemuksensa. Jokaisen näkemys, kokemus ja tunne ovat yhtä arvokkaita. Yksilökeskusteluissa valmistaudutaan yhteiseen keskusteluun, jota kutsutaan sovittelutapaamiseksi. Sovittelija voi harkita myös erillisiä pari-/pienryhmäkeskusteluja lisäksi, mikäli se edesauttaa konfliktin ratkaisemista.

Sovittelutapaamisessa kaikki osallistujat kokoontuvat yhteiseen keskusteluun. Tavoitteena on, että kukin voi kertoa oman näkökulmansa ja kokemuksensa ja että osapuolet ymmärtävät toistensa tunteita ja näkemyksiä. Keskustelua käydään niin kauan, että yhteinen ymmärrys saavutetaan. Mikäli yhteinen näkemys saavutetaan, siitä kirjoitetaan sopimus osallistujien esittämien ehdotusten pohjalta. Sopimukseen kirjataan myös seuranta-ajankohta. Tarvittaessa voidaan vielä sopia jatkotapaaminen, mikäli koetaan, että yhteisiä ratkaisuja ei löydetä.

Seurantatapaamisessa kokoonnutaan yhteisesti keskustelemaan ja tarkastelemaan, onko toimittu sovittujen kirjausten ja niissä sovittujen asioiden mukaisesti. Mikäli ei, avataan ne asiat, joissa ole onnistuttu. Tärkeintä on kuitenkin todeta ne asiat, joissa olemme edistyneet ja onnistuneet. Seurantatapaamisessa sovitaan myös se, miten asiaa seurataan jatkossa työyhteisössä.

Ota yhteyttä
keijo.tauriainen@sovuntekija.fi
045 233 0798
Seinäjoki